Taivaanranta

Istut edelleen Elämänpuun oksalla täynnä hyvää oloa, rakkautta ja lämpöä. Muistat, kuinka hyvältä suojelusenkelisi antama rakkaudenhedelmä maistui. Odotat, että voisit ehtoollisessa kokea saman rakkauden, saman hyvän olon.  Katselet ympärilläsi leviävää maisemaa. Mikä ihana näkymä. Koko maailma, koko elämäsi. Iloitset kaikesta hyvästä ja kauniista, mitä elämässäsi on. Ihmisistä, asioista, tunteista, ajatuksista…

 

Kuinka paljon kaikkea hyvää, pieniä ja isoja asioita elämässäsi oletkaan saanut.  Elämänpuussa kukkivat Kaiken peittävän rakkauden kukat. Otat yhden käteesi ja nautit sen tuoksusta. Kaiken peittävä rakkaus kertoo: Sinä kelpaat. Olet toivottu. Sinua rakastetaan. Mutta sinä tiedät, että muutkin tarvitsevat rakkautta, iloa, ystävällisyyttä. Mietit, mitä annettavaa sinulla voi olla. Jäät kyselemään: Kuinka voi välittää hyvyyttä?

 

Ajatukset tuovat uusia kysymyksiä…ja vastauksia.

Ovatko askeleesi väsyneet? Silloin voit kulkea heikkojen ja väsyneiden kanssa, jotka eniten tarvitsevat hiljaista läsnäoloasi. Onko sinun vaikea puhua? Silloin voit lohduttaa niitä, joita kovat sanat ovat loukanneet. Etkö löydä sanoja? Silloin kätesi voivat puhua. Ovatko kätesi voimattomat? Silloin sydämesi voi puhua.

 

Kaiken peittävä rakkaus sanoo: Tule mukaan. Sinä voit tehdä suuria tekoja. Mikään ei ole liian pientä. Kukaan ei kulje liian hitaasti. Kenenkään kädet eivät ole liian voimattomat. Kenenkään sydän ei ole liian pieni. Ja jos et voi uskoa, voit antaa kaiken peittävälle rakkaudelle tyhjän sydämesi, sillä siellä se haluaa asua.

 

Kaiken peittävä rakkaus alkaa lähimmästä. Se viihtyy päivän ensimmäisessä kohtaamisessa, se ei välttele yhteistä opiskelua ja pohdiskelua, sen mielestä vapaa-ajan yhdessäolo ei ole liian vähäistä, se pitää huolta, että ihmisten kohtaamisista tulee Jumalan kohtaamisia.  Ja kun rukoilet, kaiken peittävä rakkaus tuo mieleesi kaikki ihmiset, tärkeät asiat, luonnon, eläimet, ympäröivän maailman.

 

Alat aavistaa, mistä on kysymys.

Huomaat, että sinäkin voit välittää hyvyyttä. Hyvyys on pienissä arkisissa asioissa. Jokaisessa kohtaamisessa. Siinä on kyse sinun elämästäsi.

 

Hyppäät alas Elämänpuusta täynnä hyvää oloa ja lämpöä. Huomaat, että maahan on varissut elämänpuun hedelmiä ystävällisyyttä, kärsivällisyyttä, hyvyyttä, lempeyttä…Et halua hedelmien mustuvan maahan ja alat kerätä niitä. Taskusi täyttyvät. Sinulla on enemmän kuin tarvitset. Ne ehtivät pilaantua ennen kuin ehdit itse nauttia niistä. Lähdet kävelemään mutkaista tietä kohti horisonttia. Jaat elämänpuun hedelmiä vastaantulijoille. Kerrot, mistä niitä löytyy lisää.

 

Kun taskusi alkavat tyhjetä istut mäenharjalle itse syömään. Edessäsi aukeaa upea näkymä. Vihreä kukkiva rinne laskeutuu järven rantaan. Puro solisee jossain. Taivas alkaa ruskottaa. Ilta-aurinko pronssittaa veden pinnan. Tuijotat kimmeltävää vettä ja vaivut ajatuksiisi.

 

Kuulet kuinka opetuslapset sanovat Jeesukselle: ”Päivä on jo pitkällä. Lähetä ihmiset pois, että he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa.” Kuulet Jeesuksen vastauksen: ”Ei heidän tarvitse mihinkään mennä. Antakaa te heille syötävää.” Hämmästyneet opetuslapset sopertavat: ”Ei meillä on kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.” Havahdut näihin sanoihin ja lähdet liikkeelle. Menet Jeesuksen luo ja sanot: ”Minulla on täällä Elämän puun hedelmiä, voisiko näitä jakaa?” Jeesus katsoo sinua hymyillen. ”Kyllä lapseni, minä siunaan ne.” Ja kaikki saavat kyllikseen. Ruoka riittää monille tuhansille. Jeesus siunaa – rakkautta riittää. Uskaltaudut sanomaan Jeesukselle: Anna minun rakastaa lähimmäisiäni sinun rakkaudellasi.