Kirjat

Anna pois rauhattomuus, ota vastaan kaiken peittävä rakkaus, lue sitten hitaasti

 

KAIKEN PEITTÄVÄ RAKKAUS ON PUNAISTA, SINISTÄ, RUSKEAA, VIHREÄÄ JA LÄPIKUULTAVAA

 

Minä olen kaikkien muiden tavoin antanut rakkauden värin olla loistavan punainen kuin veri ja sydän. Mutta elämänkudoksessasi sinä voit nyt heittää kuteeksi jotain rohkeaa ja odottamatonta. Pistä sydämellisen punaisen perään välittömästi neljä lankaa: kaunis vedensininen, syvä mullan ruskea, kasvien kirkas vihreä ja väreilevän ilman läpikuultava valkoinen. Nämä neljä lankaa ovat Kaiken peittävän rakkauden merkkejä, hienointa mitä maailmankaikkeudessa löytyy Jumalan itsensä lisäksi.  Jumalan rakkaus virtaa kuin auringonvalo yli koko maan.

 

Kristillinen uskomme on luomisuskoa, joka sisältää ihmeellisen ristiriidan: Jumala on luomisessa – ja Jumala ei ole luomisessa. Ristiriita on ihmeellinen siksi, että se syvimmältään on vain näennäinen. Jumalaa ei voi koskaan samastaa mihinkään luotuun, sillä se on epäjumalanpalvontaa. Jumala on aina enemmän. Jumalaa ei voi koskaan erottaa luodusta, sillä se on epäuskoa. Se on Jumalan rajoittamista. Jumalahan on  kaikkialla läsnäoleva. Jumala ei ole koskaan kaukana poissa.   Minne kuljetkin on Jumala jo siellä, mitä teetkin on Jumala silmiesi edessä.

 

Niin yksinkertaista se on. Tietysti usko ja teot kuuluvat yhteen. Jos olisin sanonut isälleni: ” Isä, minä pidän sinusta” ja kivittänyt hänen hevostaan tai jos olisin sanonut äidilleni ” Voi äiti kuinka pidänkään sinusta” ja katkonut hänen pelargoniansa, olisi kumpikin syvästi huolestunut. Onko pojasta tulossa konstikas.? Teot olisivat huutaneet sanoja kuuluvammin.

 

Kristillinen usko, joka ylistää Luojaa sunnuntaina mutta häpäisee hänen töitään maanantaina, on tuhon oma. Suurimmat sanat ovat Vastuu ja Arvostus tai Hellyys ja Kunnioitus. Ne seuraavat meitä vuorovaikutuksessamme kaikkien olentojen kanssa maan päällä. Kokonaisvastuu on ainutlaatuinen inhimillinen tehtävä. Sitä taakkaa ei  eläin- ja kasviystäviemme tarvitse kantaa. Maan tietoisina vuokralaisina me kannamme vastuun niiden puolesta.

 

Tehtävämme ei ole helppo, sillä elämme toisistamme. Opettajani Elämän kunnioituksessa, Albert Schweitzer, otti huolehtiakseen merikotkan, joka oli katkaissut jalkansa. Mutta voidakseen pitää sen hengissä, hänen oli pakko kalastaa virrasta. Mutta ihminen voi sanoa: Haluan vähentää kärsimystä sen sijaan, että lisään sitä. Voin lopettaa tarpeettoman tappamisen ja vahingoittamisen, voin kunnioittaa eläimiä silloinkin, kun joudun tappamaan niitä.

 

Ruotsin kirkon ympäristösuojelun sihteerillä on lampaita. Lammastilaa  ei voi pitää teurastamatta lampaita. Hän halaa lampaat hyvästiksi, kiittää niitä siitä, mitä ne ovat tehneet, ja niin ne, sitä tietämättä, joutuvat kuolemaan. Ilman eläimiä ei pohjoinen kotikylänikään olisi säilynyt hengissä. Ja ilman huolenpitoamme, ei eläimiä olisi ollut. Kiitämme toisiamme elämästä.

 

---------------------------------------------------

 

Kehotan sinua hartaasti joka päivä rukoilemaan kaiken peittävää rakkautta: Tee minusta äärettömän laupeutesi välikappale. Täytä minut sellaisella myötätunnolla, että en  pidä mitään liian vähäisenä. Tee minusta elämän parantaja ja hoitaja. Anna tuulten tanssia puhtaiden vetten yllä. Anna maan laulaa vihreää lauluaan. Anna eläinten leikkiä ja löytää lepopaikkansa. Anna ihmisen viljellä ja saavuttaa kypsyytensä.