Kirjat

Tarvitseeko tulevaisuus rukoushelmiä? (Frälsarkransen kirjasta)

Olisi tyhmää sanoa: Tulevaisuus tarvitsee rukoushelmiä. Se ei kelpaisi iskulauseeksi edes halpaan mainoskampanjaan. Tulevaisuus istuu vanhassa arpisessa, osin rosvotussa avaruuslaivassa, joka pyörähtelee  käsittämättömässä maailmankaikkeudessa. Mitään objetiivisia, varmoja matkasuunnitelmia ei ole mukana. Matkustajilla ei ole mitään takuita, että he elävät seuraavan minuutin. Tässä tilanteessa ei voi edes anteeksipyydellen esittää huonona pilana sitä, että he tarvitsevat rukoushelmiä.

 

Sen tiedämme melko varmasti uudesta vuosisadastamme on, että elämä tulee epävarmemmaksi. Ja koska me ihmiset kaikkien elollisten olentojen tavoin etsimme turvallisuutta, on tämä surullinen tieto. Liian monia alkaa vaivata rauhattomuus ja ahdistus. Kun ennusteentekijät yrittävät ennustaa tulevaisuutta viiden vuosikymmenen päähän, niin supertietokoneet menevät sekaisin. Niiden käyrät osoittavat eri suuntiin. Jos me sen sijaan ajattelemme, että meillä varmasti on ainoastaan tämä hengähdys eikä seuraavasta anneta takuita, on turvallisuus epävarma sana.

 

Tämä ei ole mitään kummallista,  kolkkoa profetiaa. Pikemminkin kuvaus inhimillisistä ehdoista. Me menemme aina, kuten Kierkegaard kirjoittaa, takaperin tulevaisuuteen. Tietysti järkevä ihminen yrittää tehdä elämästä turvallisen. Ja on samalla tietoinen ulkoisen turvallisuuden loputtomasta heikkoudesta.

 

Ihminen tarvitsee enemmän elinvoimaa kuin turvallisuutta. Onnellinen on ihminen, jolla on niin paljon elämänrohkeutta, että hän voi elää epävarmuudessa säilyttäen elämänilonsa. Sitä  ihmiset varmasti tulevaisuudessa tarvitsevat. Elämänrohkeus on turvallisuutta.

 

Ihminen, jolla on elämänrohkeutta, on melkein haavoittumaton. Hän kantaa omaisuutta mukanaan, eikä siksi voi tulla ryöstetyksi. Hän voi rakastaa ja ottaa vastuuta ja olla niin iloksi kaikille eläville. Hän uskaltaa olla oma itsensä ja hän tietää rajansa. Maapallon tulevaisuus on vaarassa, ellemme me ihmiset harkiten kanna erityistä vastuutamme elämästä...

 

Ja jos nyt olisi niin, että muutamat puiset, lasiset tai helmiäishelmet voisivat antaa elämänrohkeutta ja elämäniloa sekä lisätä rakkautta ja vastuuta maailmassa, sehän olisi ihmeellistä. Ja miksi ei? Tietystikään helmet eivät merkitse mitään, mutta Rukoushelmien käyttäjä voi kiinnittää "pelastusrenkaan" tapaansa ajatella, tuntea ja toimia. Rukoushelmet  ovat kuvaus sekä  kristillisen uskon pyhiinvaellustiestä erilaisine majataloineen että matkan päämäärästä.

 

Lisäksi tulevaisuus tarvitsee yhden selvästi nimettävän sanan. Nimittäin sanan usko.

 

Tietysti me tarvitsemme kaikkea sitä tietoa, mitä meillä on, ja kaikkea järkeä, mitä käytämme. Mutta elämän perusteellisessa epävarmuudessa meidän täytyy uskaltaa elää epävarmuudessa, tehdä päätöksiä  epävarmuudessa ja luottaa siihen, mitä emme varmasti tunne,  siis uskoon. Olemme siis kaikki uskon ihmisiä, riippumatta siitä sanotaanko meitä uskoviksi tai ateisteiksi. Me tarvitsemme niin paljon elämänrohkeutta ja -iloa kuin mahdollista, sillä elämä voi monille olla käsittämättömän vaikeaa.  Mitä enemmän on onnea sitä vaikeampi pahan on saada otetta. Vihaa, ahneutta, kateutta, pahuutta, saituutta ei ole onnen kasvoilla.

 

Mutta usko voi olla monenlaista. Usko joka sitoo Rukoushelmiä, on kristillisen uskon tie elämänrohkeuteen ja -iloon... Olen ihminen, joka haluaa tulla inhimillisemmäksi. Siinä meillä on yhteinen ohjelma. Ja me matkustamme samassa avaruusaluksessa läpi maailmankaikkeuden pimeyden. Elämme samassa perustavaa laatua olevassa epävarmuudessa. Olemme matkakumppaneita. Tarvitsemme toisiamme saadaksemme tarpeeksi voimia tullaksemme inhimillisemmiksi...Mikset kokeilisi näitä kristillisiä Rukoushelmiä. Saat rauhassa ajatella ja tuntea itse ja kokea kuinka muut ovat tunteneet ja ajatelleet... Salaisuus ihmisenä ja kristittynä kasvamisessa on siinä, että aina ei onnistu. Ei kukaan. Sitä vastoin on vapaaehtoista aloittaa alusta. Älä menetä rohkeuttasi.