Päivänavauksiin

(kiitos Terhille)

Tänään tapaamme Jeesuksen seurassa kaksi miestä. Toisen jonka on pakko tuomita, toisen, jonka on pakko auttaa.

Tuomitsija on roomalainen virkamies häenllä on paljon valtaa. Onhan hän oman hallintoalueensa korkein oikeusviranomainen.

Kun Jeesus on vangittu, hänet viedään tämän miehen eteen kuulusteltavaksi. Mies kuuntelee syytöksiä ja ilmoittaa päätöksensä: Jeesus on syytön. Kuritan häntä teidän mieliksenne ja sitten päästän hänet.

Mutta näin ei tapahdu. Päättäjään, tuomariin, kohdistuu valtava painostus. Suuri kansanjoukko hänen palatsinsa pihalla vaatii Jeesuksen tuomitsemista kuolemaan. Ja päättäjälle, tälle miehelle, josta puhun, aletaan vihjailla. 'Jeesus sanoo olevansa juutalaisten kuningas.' 'Jos et tuomitse häntä Rooman keisari tuskin ihastuu vapauttavasta päätöksestä.' 'Jos päästät juutalaisten kuninkaaksi aikovan miehen menemään, voi olla että menetät itse valtasi kun keisari saa kuulla päätöksestäsi.'

Ja niin kansan ja ylipappien painostamana tämä mies, Syyrian maaherra, Pontius Pilatus, tuomitsee Jeesuksen Kristuksen kuolemaan. Sitten hän vetäytyy vastuusta. Hän pesee kätensä ja sanoo: 'Viaton minä olen tämän miehen kuolemaan.'

Vähän ajan kuluttua tuomiosta Jeesusta lähdetään viemään ristiinnaulittavaksi. Silloin kohtaamme miehen, jonka on pakko auttaa. Hänen nimensä on Simon Kyreneläinen. Hän on matkalla Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, mutta ei pääse kaupunginporttia pitemmälle kun vastaan tulvii valtava määrä ihmisiä.

Kansan keskellä Jeesus kantaa ristiään. Hän on niin väsynyt, ettei jaksa kulkea eteenpäin. Sotilaat katselevat ympärilleen. Jeesuksen ystäviä ei näy. Niinpä sotilaat tarttuvat Simoniin, jonka matka kaupunkiin keskeytyy ja suunta muuttuu kohti Golgataa. Sotilaat pakottavat Simonin kantamaan Jeesuksen ristiä ja matka jatkuu.

Kulkue etenee hitaasti ja vaivalloisesti. Risti painaa Simonin harteita. Eikä kantamista yhtään helpota se, että ihmiset tungeksivat ympärillä, tönivät, huutavat ja pilkkaavat kuolemaan tuomittuja. Siinä kulkiessaan Simon kokee itsekin olevansa pilkan kohteena. Jeesus kulkee Simonin lähellä. Hän katsoo Simoniin. Katseesta voi lukea hiljaisen kiitoksen.

Kun saavutaan Golgatalle, Simon laskee ristin maahan. Hän näkee kuinka Jeesus naulitaan ristille. Hän on paikalla, kun taivas pimenee ja maa alkaa järistä ja Jeesus kuolee. Simon katsoo Jeesukseen ja muistaa Jeesuksen katseen. Hiljaisen kiitoksen.

Kun me katsomme ristiä, me voimme katsoa sitä hiljaisesti kiittäen. Ristillä kuollessaan Jeesus ottaa meiltä sen, mitä meillä on: meidän pahat tekomme ja rikkomuksemme. Ja antaa meille sen, mitä hänellä on: yhteyden Jumalaan.

Näin kuoleman merkki risti muuttuu elämän merkiksi. Me saamme elää rauhassa, yhteydessä Jumalaan (piirrä ristin pystypuu ilmaan tai piirtoheitin kalvolle) ja yhteydessä toisiimme (piirrä ristin poikkipuu). Kun katsomme ristiä voimme mielessämme antaa Jeesukselle hiljaisen kiitoksen.

Rukoilemme: Rakas Jeesus. Kiitos että tulit keskellemme elämään ihmisen elämän. Kiitos että kuolit puolestamme. Ole kanssamme kärsimyksissämme. Auta meitä huomaamaan missä voimme auttaa lähimmäisiämme ja anna meille voimaa tukea toisiamme. Aamen