Päivänavauksiin

Kun viimeksi olin täällä pitämässä päivänavausta, kerroin teille siitä kuinka Jumala voi varjella meitä eri tavoin. Tänä aamuna minulla ei ole ihan yhtä onnellista tarinaa kerrottavanani. Sain nimittäin eilen tekstiviestin. Viestissään sanottiin näin (luen viestin kännykästä): Liity rukouksen virtaan. Eilen suomalainen lähetti on ajanut Namibiassa kokouksesta kotiinsa, kun auton eteen on rynnännyt 8 -vuotias pikkutyttö. Tyttö on nyt pääkaupunki Windhoekin valtion sairaalassa ja tilanne on erittäin kriittinen. Olethan mukana.

Vastasin vistiin luvaten olla mukana ja kun menin messuun kirjoitin myös esirukouspyynnön tuon tytön puolesta. Messussa oli aiheena rukous ja usko tekstinä seuraava kohta Matt. 15: 21-28

Evankeliumeissahan meille annetaan useimmiten se kuva, että Jeesus seurusteli muiden karttelemien ihmisten kanssa. Siitä häntä paheksuttiinkin, sanottiin, että hän syö ja juo syntisten kanssa. Jeesukselle kaikki olivat samanarvoisia, vaikka hän tunsikin juutalaiset käytännöt, jossa oltiin tarkkoja siitä, keitä piti vältellä.

Tässä kertomuksessa Jeesuksen luo tuli naapurikansan nainen, jonka lapsi oli sairas. Ensin Jeesus ei tunnu piittaavan naisesta lainkaan, mutta kun tämä sitkeästi pyytää apua tyttärelleen, Jeesus vakuuttuu naisesta ja hänen uskostaan. "Suuri on uskosi. Tapahtukoon niin kuin tahdot." Siitä hetkestä naisen tytär oli terve. Äidin sitkeys ja luja luottamus Jeesuksen kykyyn parantaa tuotti hänen pyytämänsä tuloksen.

Kun mietin pientä 8 -vuotiasta tyttöä Namibiassa Windhoekin sairaalassa, voin kyllä rukoilla hänen puolestaan. Ja voin pyytää muitakin rukoilemaan. Mutta ehkä en koskaan saa tietää, mikä merkitys rukouksella oli. Tai ehkä saan kuulla että tyttö rukouksista huolimatta kuoli.

Onko sitten niin, että kaikki se vaiva, kaikki nuo rukoukset ovat menneet hukkaan? Eikö Jumala kuullutkaan. Eikö Jumala kaikista pyynnöistä huolimatta halunnutkaan auttaa, niin kuin auttoi lopulta tuota äitiä, joka pyytämällä pyysi apua tytölleen.

Jos aina tapahtuisi niin kuin minä rukoilen, tai jos aina tapahtuisi niin kuin sinä rukoilet, niin mihin me Jumalaa tarvitsisimme. Mehän voisimme tahdollamme vaikuttaa sen mitä toivomme. Ei Jumala ole meidän vallassamme. Kovin pieni ja mitätön Jumala olisi sellainen, jota ihmiset voisivat määräillä. Jumala on suuri ja käsittämätön. Eikä meidän tehtävämme ole ymmärtääkään kaikkea, miten Jumala toimii. Meidän tehtävämme on rukoilla ja uskoa. Meidän tehtävämme on jättää kaikki asiamme, koko elämämme Jumalan käsiin ja pyytää: Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä. Jumala kuulee rukouksemme. Hän rakastaa meitä - hän toimii niin kuin Jumala toimii.

Tänäänkin voimme lähestyä häntä rukoillen:
Rakas taivaan isä. Kiitos siitä että olet Jumalamme. Siunaa pientä tyttöä Windhoekin sairaalassa Namibiassa, siunaa hänen läheisiään. Ole heidän turvanaan. Kuule hiljainen rukouksemme mielessämme olevien ihmisten puolesta…. Tapahtukoon sinun tahtosi meidän elämässämme, meidän maailmassamme. Auta meitä toimimaan tahtosi mukaan. Kiitos siitä että rakastat meitä. Aamen.