Päivänavauksiin

Jumala hoitaa laumaansa Hes 34:11 – 16

On sumuinen ja synkkä päivä. Taivas on pilvessä ja sumu roikkuu harsona joka puolella. Eteen ei voi nähdä montakaan metriä. Vanha mies kulkee ruskeassa viitassa varovasti astellen eteenpäin. Miehellä on kädessään paimensauva. Jostain läheltä kuuluu lampaiden ääniä. Mies pysähtyy ja korottaa ääntään: Tulkaa tänne, tännetännetännetänneeee… Lampaat vastaavat määkimällä. Suuri osa laumasta on tallessa. Sen vanha paimen saa sen lasketuksi sumusta huolimatta. Mutta monta puuttuu. Ne ovat sumun takia harhautuneet matkasta. Yksinään ne ovat suuressa vaarassa joutua petojen syötäväksi. Mies rauhoittelee lampaitaan ja vie ne tutumpiin maisemiin. Lammastarhan portti on auki. Sinne, sinne, sinne, menkää, menkää, pianpianpian… Paimen saa lampaat tarhaan ja sulkee portin.

Edessä on iso urakka, lähes mahdoton urakka. Eksyneet lampaat on löydettävä sumusta huolimatta, ennen kuin niiden käy huonosti. Ja niin paimen palaa laitumille huudellen vähän väliä tännetännetänneee… Kun hän kuulee jostain määkynää hän rientää siihen suuntaan. Paimensauvallaan hän auttaa orjantappuroihin tarttuneita ja onkaloihin pudonneita lampaitaan mukaansa. Joltakin on jalka murtunut. Paimen sitoo siihen kääreen ja nostaa lampaan olalleen… tännetännetänneeee…. vielä muutama puuttuu.

Lopulta urakka on tehty. Jokikinen lammas on löytynyt ja paimen palaa väsyneenä tarhalleen. Siellä suuret ja hyväkuntoiset lampaat ovat vallanneet parhaimmat paikat. Viimeisimmät eivät melkein mahdu mukaan ollenkaan. Paimen komentaa lampaitaan ja tilaa tulee. Kaikille on oma paikkansa.

Seuraavana päivänä paistaa aurinko. Lampaat ovat edellisestä päivästä vähän väsyneitä mutta nälkäisiä ja janoisia. Paimen avaa portin ja lähtee johdattamaan laumaansa vehreille kedoille ja reheville laidunmaille. Tänään on hyvä päivä mennä virkistävän puron rantaan. Purossa virtaa kristallinkirkas raikas ja virvoittava vesi. Lampaat syövät, juovat ja lepäävät. Paimen hoitaa laumaansa niin hyvin kuin paimen vain voi. Hän antaisi vaikka henkensä lampaidensa puolesta.

Tällaisesta paimenesta Raamatussa puhutaan aika paljon. Hesekielin kirjassa Vanhan Testamentin puolella profeetan teksti alkaa näin:

”Näin sanoo Herra Jumala: Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen. Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, mihin ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet.”

Jumala pitää lapsistaan, meistä ihmisistä, huolta niin kuin hyvä paimen pitää huolta lampaistaan. On hyvä ja turvallista kuulua Taivaan Isän suureen perheeseen. Jos joudummekin kohtaamaan elämässä vaaroja ja vaikeita tilanteita, voimme luottaa että Jumala tietää meidän vaikeutemme, haluaa ja voi auttaa meitä.

Me voimme vastata Jumalan etsivään kutsuun rukoillen

Hyvä Jumala. Kiitos siitä että saan olla sinun lapsesi. Kiitos kaikesta hyvästä, mitä joka päivä elämässä saan. Pidä minusta huolta silloinkin, kun en itse osaa. Anna jokaiselle läheisiä ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla.