Arkistoon

"Tule lapsen kaltaiseksi."
"Ota lapsi luoksesi."
Siinä on taivasten valtakunta.
Siinä on Kristus.

Kun pääsen ajatuksissani tähän asti, istahtaa suojelusenkeli viereeni ja sanoo: "Älä pelkää hengellistä, lapsetkin rakastavat sitä. Etsi Jumalaa yhdessä lasten kanssa, niin kuin olisit itse lapsi. Silloin voitte auttaa toinen toisianne."

Enkeli lausuu vielä juhlavasti: "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta." Se heilauttaa siipeään kuin hyvästiksi ja sanoo vielä: "Sinä et ole enkeli, mutta ole kuin enkeli. Saat olla sijaiseni."

Enkeli lennähtää pois yhtä pehmeästi, yhtä hiljaa kuin tulikin. Minä jään ajatuksiini.

Olen jotenkin hämmentynyt. Mitä enkeli tarkoitti? Ehkä: "Autuaita olette te, jotka rukoilette lasten kanssa ja puolesta, autuaita te hiljaiset, autuaita te lempeät ja sisukkaat ihmiset, te jotka välitätte; autuaita te, jotka ajattelette enemmän lapsia kuin itseänne, jotka ette ole niin kovin kummallisia, ja autuaita te, jotka tunnette lapsen omassa sisimmässänne. Autuaita olette te, sillä te voitte olla välittämässä muille häivähdyksen Jumalan autuaan valtakunnan vapaudesta ja yhteisyydestä."

Jokainen ihminen kantaa lasta sisällään. Meille ihmisille on yhteistä syvä lapsenomaisuus, juuri se, minkä Kristus antaa meille esikuvaksi. Mikä koskettaa syvästi lapsen sielua, koskettaa aikuisenkin. Meitä yhdistää nauru, kyyneleet ja sydämentykytys. Meitä yhdistää rukous. Meitä yhdistää usko, jota emme voi ottaa tai antaa. Sen voi antaa vain Henki. Usko on lahja. Usko on armo. Rakkaus ja rukous ovat armon kanavia.

Mietin ja pohdiskelen. Mihin tämä kaikki vie? Mitä tehdä, miten toimia, miten olla?

Etsiytyä lähemmäs Jumalan lähteitä.
Antaa Armon puhdistaa.
Avata kädet.
Ottaa vastaan.
Tehdä käsistä malja Elämän vedelle.

Ehkä voin todeta: "Ainoa mitä oikeastaan voin tehdä, on avata käteni, rukoilla ja antautua Jumalan hengen käytettäväksi. Jumala auttakoon minua, etten estä totuuden ja rakkauden henkeä. En ole enkeli, mutta vaikka vain hetken anna minun olla kuin enkeli."

Ängeln -kirjan ajatuksista...