Arkisto

1 Joh 3: 18 - 24
Anna pois rauhattomuus, ota vastaan kärsivällisyys, lue sitten hitaasti
MINUN TIENI ON USKO JA RAKKAUS

Otsikko on Jeesuslapsi-Thérèseltä. Hengellisistä traktaateista, joissa pyrkimykselle kohti täydellisyyttä asetetaan tuhansia erilaisia esteitä, hän sanoo "suljen tietoa täynnä olevan kirjan, joka vain hajottaa pääni ja kuivattaa sydämeni, ja otan sen sijaan esiin Pyhät kirjoitukset. Siinä kaikki selviää minulle. Täydellisyys tuntuu helpolta, kun näen, että riittää oman tyhjyyden tunnustaminen ja jättäytyminen lapsen tavoin Jumalan käsiin."

Viimeisenä elinvuotenaan 24 -vuotiaana Thérèse -pyhimyksemme ymmärsi selvemmin kuin aiemmin Jeesuksen sanat kaiken peittävästä rakkaudesta. "Toinen käsky on ensimmäisen kaltainen: Sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

Luostarissa oli sisar, joka kaikin tavoin ärsytti Thérèseä: "Hänen tapansa, puheensa, luonteensa, kaikki tuntui minusta erittäin epämiellyttävältä." Tässä oli selvästi sopiva treenauskumppani pikku Thérèselle, joka ei halunnut antaa periksi tuntemalleen luonnolliselle antipatialle. Rakkaudenhan ei tulisi koostua tunteista vaan teoista. Hän kertoo: "Rasitin itseäni tekemällä tälle sisarelle kaikkea sellaista, mitä olisin tehnyt ihmiselle, josta pidän eniten... Yritin tehdä hänelle kaikki ajateltavissa olevat palvelukset. Kun minun teki mieli vastata hänelle epäystävällisesti, tyydyin hymyilemään aurinkoisinta hymyäni ja yritin vaihtaa puheenaihetta." Vaikka tuo sisar ei voinut aavistaa, mitä Thérèse oikeastaan tunsi häntä kohtaan, hän sanoi kerran tyytyväisen näköisenä: "Jeesuslapsi-Thérèse, mikä niin kovasti minussa kiehtoo teitä? Joka kerta, kun katsotte minua, näen teidän hymyilevän." Ja Thérèse vastasi, että se johtui kokonaan siitä, että oli iloinen hänet nähdessään (mikä oli pohjimmiltaan ihan totta).

Rakkaus, ilo, rauha... Hyveiden kieli on kuin tanskaa pohjoisruotsalaiselle. Se kuulostaa aluksi melko epäselvältä, mutta ei kestä kauaakaan kun sekä merkitys ja kauneus tulee kuultavaksi. Jos surullinen Ilo tulee päivän lopuksi luoksesi, niin kysy: Onko kyse minusta? Tulisiko minun antaa lohduttaa itseäni surussani. Tulisiko minun yrittää nähdä enemmän elämän kauneutta kuin sen rumuutta? Onko kyse muista? Oliko työtoverillani jotain syytä olla iloinen, kun hän oli tavannut minut? Olenko tänään tehnyt jotain, joka antaa huomiseen onnea?

Kavahda reipastelua ja hempeilyä. Hyveet ovat oikeastaan aika karuja. Ne haluavat, että olet mukana muuttamassa maailman todellista tilaa sillä pienellä paikalla, missä lyhyen ajan elät. Meitä kaikkia koskee sama vaatimus: "Tee, minkä voit." Se riittää! Voit mieluusti hyräillä Armon lapsen laulua: "Tee se vähä minkä voit, tee se halukkaasti ja iloisesti…" Enempää ei tarvita, vähempi ei kelpaa.

Pidä jalat maassa. Hyveitä ei harjoiteta unelmien valtakunnassa vaan täällä karussa maailmassa, jossa jaloillasi kuljet. Ja ehkä sinä tai minä emme olekaan mestareita, niin saat alkaa harjoitella. Kenestäkään ei tule tenniksen pelaajaa lukemalla tenniskirjoja, eikä todellista tennistähteä harjoittelematta vaikeita lyöntejä hyvän vastapelurin kanssa.

Etsi elämästäsi henkilö tai tilanne, joka voi olla hyvä harjoitusvastustaja sinulle jossain yhdeksästä hyveestä. Aloita mieluusti kärsivällisyydestä. Ehkä sinä Thérèsen tavoin tarvitset harjoitusta jonkun tai jonkin suhteen, joka/mikä erityisesti ärsyttää sinua, että saat kunnollisen vastuksen?

Ajatukset Väven -kirjasta