Arkisto

Joh. 3: 16-21
Anna pois rauhattomuus, ota vastaan rauha, lue sitten hitaasti
HENGELLISEN ELÄMÄN KOLMAS MERKKI: VALOISAT KASVOT

Olen kirjoittanut sanasta "rakkaus" paljon, mutta en liikaa, sillä niin ei voi tehdä. "Ilosta" olen kirjoittanut vain vähän. Ja siinä luulen tehneeni oikein, sillä kirjoitukset ilosta eivät yleensä tuo iloa. En uskalla saarnata ilosta, sillä olen huomaavinani, että kuuntelijoiden silmistä katoaa onni sitä mukaa, kun kuvaan maanpäällistä onnea. Jos sitä vastoin saan armon jakaa kaipausta ja surua, voi joskus sattua, että näen valon syttyvän katseissa. Aidon valon. Sisältä loistavan. Se on iloa.

Mikä liene salaisuus joka tähän kätkeytyy?

"Erämaan mestarista" Pambosta sanotaan, että hän rukoili kolmen vuoden ajan Jumalaa sanoen: Älä kirkasta minua maan päällä. Mutta Jumala kirkasti hänet niin, ettei kukaan voinut katsoa hänen kasvojaan niiden kirkkauden takia. Tätä kertomusta kommentoi "erämaaisien opetuslapsi" Samuel Rubenson: Epätoivoa vastaan auttaa vain armeliaisuus, rakastetun antama syleily ja siunaus. Joka ei opi itkemään itseään, ei koskaan opi kokemaan lohdutustakaan. Isä Pambon kasvoilta loistava kirkkaus oli taivaallista iloa, joka valaisi Kristuksenkin kasvot kirkastusvuorella. Me emme voi loistaa sellaista, mutta Läsnäolo voi meidän kauttamme.

Kaikkein kirkkaimmat kasvot - Kristuksen kasvot - täyttivät profetian: "Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet…" Taivaallisen ilon lähde Jeesuksessa oli Isä. Tähän lähteeseen, Isään hän katsoi ja hänen kasvonsa tulivat loistaviksi ja ihaniksi kuin aurinko.

Ilolla on kolme lähdettä: ruumiillinen, henkinen ja hengellinen. On ihanaa osua jalkapalloon ja saada maaliverkko soimaan, on ihanaa kuulla hyvää musiikkia tai itse nikkaroida tai maalata. Mutta mikään ilo ei ole suurempi kuin se, mikä virtaa sisimmästä lähteestä, jonka aavistamme Elämän lähteeksi. Mutta sitä iloa tulee juoda, eikä puhua tai kirjoittaa siitä. Siitä lähteestä juominen on taivaallista elämää maan päällä.

Valoisat kasvot, huolimatta fyysisestä ja psyykkisestä hädästä ovat merkki siitä, että ihminen on löytänyt syvimmän ilon lähteen. Valoisat kasvot ei ole vaatimus vaan lahja. Voit ainoastaan yrittää tulla hyväksi vastaanottajaksi Jumalan rauhalle, joka ylittää kaiken ymmärryksen.

Älä etsi iloa, etsi Jumalaa. Älä yritä etsiä iloa, yritä ilahduttaa muita. Silloin kasvosi loistavat jonain päivänä. Pyhän hiljaisen ilon etsiminen ja löytäminen on taivaallinen tapa elää maan päällä. Olkoon Rauhan henki kanssasi rakas ystävä. Älä väsy.

ajatukset Väven -kirjasta