Kirjoitukset

Ota elämä vakavasti ja ole iloinen

Joskus saan visaisia kysymyksiä. Ja siitä minä pidän. Ihan yhtä varma en ole siitä, että vastauksistani pidetään. Mutta sehän ei olekaan minun murheeni. Voin vain yrittää tehdä parhaani. Niinpä jatkan iloisesti vastailemista mahdottomiin kysymyksiin.

Tässä yhtenä päivänä sain ratkaistavakseni erittäin herkullisen tehtävän, vaikeamman kuin tuhannen taalan kysymys: "Anna minulle jotain käytännön neuvoja, kuinka voi tulla iloiseksi!" Mikäli oikein ymmärsin, ei kyse ollut henkilökohtaisesta erityisen onnettoman ihmisen ihmettelystä, vaan ihan tavallisen onnellisen/onnettoman lähimmäisen luonnollisesta kysymyksestä: Miten elää onnellista elämää?

Rakas Kysyjä. Ensinnäkin haluan onnitella sinua tästä kysymyksestä. Jo sen asettaminen tekee sinut pikkuisen onnellisemmaksi. Jos kysymys asetettaisiin riittävän vakavasti ja usein, tulisi koko maailma iloisemmaksi. Minusta, ajatus onnesta on velvollisuus täällä murheen laaksossa. Jos sinä pidät onnea oikeutenasi, on onnettomuus lähellä. Mitä tiukemmin pidät kiinni onnesta omiaksesi sen vain itsellesi, sen pikemmin se kuolee. Onni on lintu, jonka pitää saada lentää vapaana, että se voi laulaa ja tehdä poikasia.

Ole kriittinen, osoita tyytymättömyytesi asiain tilaan. Se on välttämätöntä, mutta et saa antaa sydäntäsi tyytymättömyyden asunnoksi. Silloin saat katkeran katseen ja happaman etikalla pestyn naaman ja sinusta tulee maailman happamoitumisilmiö. Iloitse iloitsevien kanssa, äläkä ilkeile.

Minä elän kärsivien ihmisten kanssa, jotka ovat saaneet lohtua kyynelistä ja naurusta, mutta eivät katkeruudesta. Jos kiristelet hampaitasi, on ainoa voittaja päänsärky. Ota elämä vakavasti ja ole iloinen. - Nyt puhut kuin positiivisen ajattelun konsultti. Minä inhoan valheellisuutta, sanot. Mitä minun tulee tehdä, konkreettisemmin?

Aloita mieluusti konkreettisesti, sillä mehän olemme konkreettisia. Lasten kanssa voi nostaa suupielet hymyyn ja sen jälkeen on heti vaikeampi olla kiukkuinen. Pehmeät kädet ilahduttavat meitä aina kuolinvuoteelle asti. Ja Raamattu sanoo, että tuolla puolen me kohtaamme ensimmäiseksi Jumalan kädet, jotka kuivaavat kyyneleemme.

Velvollisuudet opetellaan, niin on myös Onni-velvollisuuden laita. Jos joku haluaa tulla ornitologiksi, hän saa opetella tunnistamaan lintuja. Jos joku haluaa tulla onnelliseksi, hän saa harjoitella tunnistamaan monia erilaisia onnen muotoja. Myös pieniä ja huomaamattomia. Niitä, jotka ovat Jumalan rakkaudenlahjoja elämänmatkalle. Hän saa kutsua ne sydämeensä tekemään pesänsä ja kauniit munansa sinne.

Vielä käytännöllisempiä ohjeita? Tottahan toki. Ensimmäinen ohje ruumiille, sille, joka on koko lailla terve: Koska se on saanut viimeksi iloita? Ruumis ei pidä siitä että kuljet kumarassa, hartiat kyyryssä päätä riiputtaen, pallea kireänä. Ruumiista on ihana olla rentona. Jos sinulla on kissa, niin istahdapa rappusille nyt, kun aurinko alkaa paistaa, ota kissa oppimestariksesi ja vain nauti.

Sitten ohje mielelle: Ennen kuin menet sisälle voit ajatella jotain tosi mukavaa. Ehkä voit soittaa hyvälle ystävälle tai lainata kirjoja, joita olet aikonut lukea. On mukavaa ajatella, sanoa ja tehdä hyvää. Paha on ankeaa ja raskasta.

Sitten ohje hengelle: Jos heräät yöllä mieli raskaana huolista, siirry ajatuksissasi vuorisaarnan vuorelle… sinisen taivaan alla puhaltaa lämmin tuuli, joka tuo mukanaan maan ja kukkien tuoksun hyväilemään poskeasi. Kuulet kuinka Kristus sanoo: Älkää murehtiko mistään… Tulkaa minun luokseni työn ja kuormien uuvuttamat…Otat vaarin hänen sanoistaan ja nouset pyhälle vuorelle. Annat pois raskaat huolesi ja nimeät ne. Tässä nämä ovat, Herra. Minä jätän ne sinulle. Nyt menen nukkumaan rauhassa, että herään vasta herätyskelloon… ja sitten teet niin.
- Onko se mahdollista?
- On toki. Ei kaikille, mutta useimmille, useammille, kuin luuletkaan.

Ennen kuin jäin eläkkeelle piispan virasta, halusin jättää jälkeeni tervehdyksen. Laitoin tuomiokapitulin rukouskappeliin johtavaan käytävään kyltin, jossa on joitain Raamatun lyhimmistä säkeistä:

"Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta."

Siitä tuli testamentti.

MARTIN LÖNNEBO (Amosmagasin 010404)